Kohtaamisia Tukholmassa

Kohtaamisia Tukholmassa

arkisto, historia, Johanna Laakkonen, lähteet
Suomalaisen tanssin ja Kansallisbaletin menneisyyteen uppoutuessa yksi reitti vie Tukholmaan, missä suomalaistanssijat vierailivat ja osa teki merkittävän osan urastaan. Heidän työtään voi jäljittää useammassa arkistossa ja kirjastossa. Kiinnostavia kokoelmia on erityisesti Tukholman tanssimuseon arkistossa ja Kuninkaallisen Oopperan arkistossa. Jälkimmäisen talon ohjelmistotietokantaa voi selailla verkossa ja sitä täydennetään edelleen. Tosin hakutuloksissa on ainakin vielä satunnaisia puutteita. Tanssija Carina Arin nimeä kantavassa kirjastossa on puolestaan laaja tanssikirjojen kokoelma ja videoarkisto. Suomalaissyntyinen Teodora Lagerborg (1914–1988) on yksi tanssin nomadeista, jonka jäljille voi sukeltaa Kuninkaallisen Oopperan arkistossa. Teodora syntyi Suomessa ja ehti käydä Suomalaisen Oopperan yhteydessä toimivaa balettikoulua mutta opiskeli lyhyen ajan myös Tukholmassa. Hänet kiinnitettiin Kuninkaallisen Oopperan balettiin 1931 ensin opiskelijasopimuksella. Ensitanssijattareksi hänet korotettiin vuonna 1935, ja vuoden 1939 jälkeen hän jatkoi talossa vierailijana. Lagerborgin aika Tukholmassa osuu osittain päällekkäin Suomalaisen Oopperan ensimmäisen…
Read More
Tästä se alkaa – aamupäivät herra Gén seurassa

Tästä se alkaa – aamupäivät herra Gén seurassa

Aino Kukkonen, historia
“Olen historioitsija, teen kirjoja kuolleista ihmisistä. En ymmärrä nykyisyyttä, saati tulevaisuutta”, totesi Teemu Keskisarja poleemisesti Talouselämä-lehden haastattelussa (3/2019). Voisin hyvin allekirjoittaa lainauksen alkuosan. Juuri alkaneessa tietokirjahankkeessa olen enimmäkseen tekemissä kuolleiden tanssitaiteilijoiden kanssa. Keskeisenä tutkimuskohteenani on Suomen Kansallisbaletin ensimmäisen balettimestarin George Gén (1893–1962) työ. Hänen pitkään uraansa mahtuu paljon teoksia aina venäläisistä balettiklassikoista modernistisiin kokeiluihin ja Folies-Bergèren revyyseen. Aluksi hän työskenteli Oopperassa myös tanssijana ja oli ensimmäisen Joutsenlammen prinssi Siegfried 1922.   Edesmenneiden taiteilijoiden kanssa ei ole ollenkaan tylsää, eikä arkistoissa pölyistä. He yllättävät, ihastuttavat ja joskus ehkä vihastuttavatkin. Vaikka balettiteoksia ei enää ole, heidän työnsä jäljille voi päästä monin eri tavoin. Tanssihistorian tutkijan materiaali onkin mitä monipuolisinta. On käsiohjelmia, valokuvia, pöytäkirjoja, kirjeitä, kortteja, työsopimuksia, muistikirjoja, passeja, pilapiirroksia, filmikatkelmia, aikalaisten haastatteluja, esineitä ja pukuja ja niin edelleen. Ajattelen, että on tärkeää…
Read More