Hyppy balettipukujen maailmaan

Viime viikolla oli ihanan erilainen päivä, kun kuvasimme kirjaan mukaan tulevia balettipukuja Teatterimuseossa. Tutkijakin kaipaa joskus sosiaalisia kontakteja, ja mikä sen parempaa kuin päästä materiaalien äärelle ihan konkreettisesti.  

Korona on vaikuttanut kaikkien elämään, ja myös meidän tanssintutkijoiden pääsy arkistoihin katkesi keväällä. Alkusyksystä tutkimus jatkui entistä kiivaammin, ja omasta näkökulmastani voin sanoa, että on ollut ilo palata takaisin mappien ja kansioiden äärelle. Vaikka paljon työtä voidaan tehdä etänä, kaikki ei ole nykyaikana netissä saatavilla. Ja hyvä niin.

Balettipuvuista kirjoittava kollegani, pukututkija Joanna Weckman, oli aiemmin tehnyt taustatyötä ja käynyt läpi säilyneiden esityspukujen tilannetta. Teatterimuseossa oli puolestaan tehty konservointia, ja herkätkin puvut saatiin hienosti kuvausta varten esille. Nyt saimme pidettyä kokonaisen kuvauspäivän – maskien ja turvavälien kera tietysti.

Odetten tutu
Tämän Joutsenlammen (1993) Odetten puvun on suunnitellut Anna Kontek ja sitä on käyttänyt Susanna Vironmäki. Kuva: Joanna Weckman

Päivä oli työteliäs mutta antoisa. Valokuvaaja Johnny Korkmanin kanssa kävimme läpi balettipukuja lähes sadan vuoden ajalta. Varhaisinta niistä oli käyttänyt Suomalaisen Oopperan baletin ensimmäinen kiinnitetty ballerina Mary Paischeff 1920-luvulla, ja tuoreimmat olivat Prinsessa Ruususesta (2008–2018). Mukana oli niin miesten kuin naistenkin pukuja sekä yhdet tossut.

Johnny Korkman kuvaamassa Mary Paischeffin käyttämää pukua. Kuva: Joanna Weckman

Myös pukujen kohdalla sattuma näyttelee suurta roolia siinä, mikä säilyy ja mikä ei. Pukuja on myös hyödynnetty usein uusiokäyttöön. Opin myös, että päähineet ovat kovia katoamaan. Erityistä ihastusta minussa herätti pukujen värikkyys ja niiden materiaalisuus, joka yllätti mustavalkoisia valokuvia selaamaan tottuneen tutkijan. Pukujen yksityiskohtia sekä tarkempaa tietoa niistä pääsette lukemaan ja katsomaan Joannan artikkelista ensi vuonna!

Aino Kukkonen